Kasvilavojen rakentaminen ja raparperin uudelleensijoitus



Nyt on aloitettu uusien kasvilavojen rakentaminen! Olen niin innoissani, että moro moikkanen vaan! Viime syksynä merivesi nousi todella korkealle ja vei mukanaan lähes koko kasvimaani. Vesi ylsi kasvilavojeni yläreunaan asti ja aallot huuhtelivat
mukanaan kaiken mullan pois laatikoista. Silloin harmitti, mutta nyt päätin rakentaa kahta vahvemmat lavat, enkä tekisi enää sellaisia virheitä, että meriveden olisi ainakaan helppo napata multia mukanaan. Kirjoitin korkeasta vedestä joulukuussa, klik!

ENSIN ROUDATAAN

Puut haettiin peräkärryllä ja sitten alkoikin raahaaminen. Jaakko vei ensimmäisen erän, mutta seuraavat vein sitten minä. Jaakko lupasi auttaa lavojen rakentamisessa ja minä lupasin raahata kamat, sillä kuljetteluhommat on jostain syystä minun mielestä ihan kivoja ja Jaakon mielestä tylsiä.



Viisimetriset puut kulkivat nätisti kelirikkoveneessä.


Seuraavana päivänä ohjelmassa oli 32 säkkiä Kekkilän puutarhamultaa. Tässä kohtaa meinasi jo vähän piiputtaakin. Yhden veneen satsi oli jonkin verran alle 200 kiloa. Jään päälle se liikkuu kuitenkin yllättävän helposti.

Toisella kierroksella säkkejä oli enää muutama ja pikkuapulaiset pääsivät mukaan jäälle.



RAKENTAMISTA

Laitoimme paikat valmiiksi rakentamista varten ja kuten yleensäkin, eniten aikaa menee asioiden laittamisessa vaateriin ja samaan tasoon. Ja sitten alkoi sirkkelöinti! Sirkkelistä meinasi loppua puhti kesken, sen verran tuhtia tavaraa ostimme lavojen reunoihin. Tein lavan pohjalle vähän kaivuuta valmistellen lämpölavaa, tosin minulla ei taida olla ihan tarpeeksi hepankikkareita, mutta katsotaan!



Viimeinen lattarauta paikalleen! Laitoin motivaatiojuoman sopivasti näkösälle, niin jaksaa laittaa loppuun asti.
Lavan rakenne aukeaa mukavasti tästä kuvasta. Lava on ulkomitoiltaan 2,5m pitkä ja metrin leveä. Nurkissa on maahan lyödyt tolpat ja kiinnitimme nyt tämän satsin lattaraudoilla toisiinsa. Kiinnittäähän voisi myös tolppien avulla. Käytimme lavaan järeää lautaa. Osittain ulkonäkösyistä, minä halusin 198mm leveää lautaa. Toisaalta myös siksi, ettei pitkä lava ala venkoilemaan mullan painaessa laudan kylkiä vasten. Aikaisemmissa lavankauluksissa oli se ongelma, että tulvavesi nosti ylimmät kaulukset mukanaan ja vei mullat mennessään. Aikaisemmin minulla ei ollut myöskään suodatinkangasta, joten merivesi syövytti kasvilavoista multaa pois myös alakautta.


Maalaushommat oli minun heiniä. Päätimme suojata puun Osmocolorin Ecogardenilla, jota voi myyjän mukaan huoletta käyttää kasvimaan yhteydessä. Taustalla  kasvikuutio. Minulla ei ole kasvihuonetta, joten vanhoista ikkunankarmeista rakennetussa kuutiossa on kasvatettu muutamia tomaatteja ja kurkkua. Ei se kaunis ole, mutta womans got to do, what a womans got to do saadakseen tomaatteja.


Olen rakastunut tuohon maaliin! Se on sävyltään hiili ja kuivuessaan todella kaunis. Olen rakastunut myös uuteen kasvilaatikkoon. Siitä tuli jykevä, joten katsotaanpa vain, saako vedennousu aikaan yhtä pahaa tuhoa! Vielä pistän suodatinkankaat ja multahommia riittää, ennenkuin tämä 2,5x1m kehikko on viljelyvalmis. Koskahan jaksettaisiin rakentaa sille kaverit, sitäkään tuskin maltan odottaa!

RAPARPERITAIVAS

Sitä meillä ei ole, mutta sellaisen haluan... Meidän raparperi on kasvanut alunperin ihan hassussa paikassa, varjoisassa metsän kulmassa. Olen lohkaissut siitä yhden osan aurinkoisempaan paikkaan, mutta en jaksanut tehdä istutustöitä kunnolla ja lohkaistu pala oli ihan onneton huonossa maassa. Nyt otin rannalta ylimääräiseksi jääneen lavan ja siirsin raparperit sinne. Vähän sai tehdä töitä, kun toinen raparperi oli vielä jäisessä maassa, mutta kyllä se lähti liikenteeseen. Toivottavasti juuret eivät vahingoittuneet ihan liikaa ja saisimme tänä kesänä raparperia!


Multaa, hepankakkaa, kaislaa... Toivon todella että tällä reseptillä saadaan hyviä raparpereja!
 Tyypit nostavat jo päätään, se on kevät!

PUUTARHAONNEA

Ja aivan kuin tässä pääsiäisen loppuosassa ei olisi jo ollut tarpeeksi iloa, niin sain vielä hienoja uutisia  Päärynäpuun varjossa-blogista. Voitin liput Kevät-messuille! Olen aivan tuore puutarhuri, enkä ole koskaan käynyt puutarha-messuilla. Joten tämä oli todella kiva yllätys ja aion todellakin mennä messuille. En tiedä pitäisikö jättää varmuuden vuoksi lompakko autoon... Päärynäpuun varjossa-blogia kannattaa muuten käydä katsomassa, jos haluaa inspiraatiota marjojen ja hedelmien kasvattamiseen. Eijan piha on mieletön runsauden sarvi erilaisia marjoja ja hedelmiä!

Kiitos vielä lipuista ja messuilla ehkä nähdään!



_______________

Seuraa Saaristopuutarhaa:








4 kommenttia

  1. On muuten jykevä laatikko! Mutta myös haasteet ovat hieman erilaisia kuin täällä maakrapujen puutarhassa :) Kaunista jälkeä, tuo musta sävy näyttää todella hyvältä.
    Onnea messulippujen voitosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, oikein odotan, että laatikon saa ottaa käyttöön. Mutta eiköhän pian voi varhaisimpia kokeiluja laittaa multaan! 😀

      Kävi kyllä tuuri tuon messulipun kanssa. Täytyisi ehkä jättää lompakko autoon, jos olisi fiksu... 😊

      Poista
  2. Vau mikä laatikko! Lueskelin juuri koko kevään juttusi, ja upeat taimistot sulla kasvaa ja hienoissa maisemissa! Täälläkin alkaa loppua tila, mulla on myös latva-artisokka ja chili ekaa kertaa kokeilussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että olet lukenut juttujani ja samalla pääsen tutustumaan sinunkin blogiisi! Jännä nähdä mitä tuosta latva-artisokasta tulee. Ainakin kukinto on kaunis, jos ei muuten ihan täydellisesti onnistuisikaan. Ihanaa alkavaa kevättä! 😀

      Poista