Nyt oli aika koulia pari chiliä isompaan ruukkuun. Olen katsellut vähän Airpot-ruukkuja, joita moni on kehunut tosi hyviksi juuriston kasvattajaksi. Olen joskus vähän kärsimätön ja niinpä kun päätin lauantaina hommata Airpotteja, niin niitä oli sitten saatava ja heti. Nettitoimitus ei olisi tähän aikatauluun riittänyt. Googlettelin mistä juuriruukkuja saisi kesken lauantain ja ainoa paikka näytti olevan kaupungin toisella puolella sijaitseva Pavunvarsi.
Kunnon shoppailuun minulla oli liian kova kiire, sillä olin menossa sitten taas takaisin melkein toiselle puolelle kaupunkia hakemaan siskontyttöä katsomaan Disney On Ice-näytöstä. Vartissa ehdin kuitenkin tutustua jo sen verran kaupan valikoimiin, että tiesin haluavani tutustua niihin toisella kertaa vielä paremmin.
Kävin hakemassa viisi airpot-ruukkua ja aloitin jutustelemaan myyjän kanssa. Symppis-tyyppi! Olin ajatellut ostaa kookos-kuitua, koska olin lukenut, että se on näppärää versojen kasvattamisessa. Versot kasvaisivat hyvin, eikä kasvualusta homehtuisi niin helposti. No, sitä kookoskuitua myytiin 50 litran säkeissä, mikä on ehkä vähän liioiteltua muutaman verson kasvattamiseen. Mutta onneksi myyjä kertoi minulle todella hyvät vinkit siitä, miten kookoskuitua voi käyttää ihan tavalliseen taimikasvatukseen mullan sijasta. Odotan tätä kyllä todella mielenkiinnolla!
Airpotit rakennellaan itse ja se on kyllä nopea juttu. Muovikaistale rullataan oranssin pohjan ympärille ja lopulta sinisellä ruuvilla laitetaan koko komeus kiinni.
Ostin vielä kaksi aluslaatikkoa, joihin ruukkuja on helppo asetella ja liikuttaa paikasta toiseen. Myyjä antoi minulle mukaan purkin Jaakontaikaa. Sitä käytettäisiin taimivaiheessa lisäämään yhteyttämistä ja lehtien kasvua. No erittäin kiinnostavaa tämäkin! Varsinkin kun tosiaan Jaakko löytyy kotoakin, niin nämä taiat halusin kyllä nähdä.
Aluslaatikoksi valitsin tietty suurimman helposti kannettavan, koska ajattelin kantavani sillä taimia keväällä karaistumaan. Think again! En saanut kannettua tätä 60x60 laatikkoa mihinkään ja keväällä ruukkujen ollessa isompia voin vain kuvitella, että aluslaatikko ei paljoa täytenä liikuskele.Pavunvarressa oli paikan päällä kaksi todella asiantuntevaa myyjää, jotka tiesivät aika lailla asioita. He olivat tosi mukavia ja jakoivat tietoa sillä tavalla kivalla tyylillä. En siis tuntenut itseäni tyhmäksi siinä jutellessa, vaikka selkeästi meidän kasvatteluosaamisessa oli vähän tasoeroa. Eli jos haluaisin vaikkapa tietää lisää vesiviljelystä, niin taitaisin suunnistaa googlen lisäksi tuohon kauppaan. Seuraavalla kerralla aion käydä kysymässä hyvää kasvilamppua keittiön ylähyllyn alle. Olisi mahtava kasvattaa keittiön pöydällä paria salaattia ja yrttiä, mutta en ole oikein löytänyt oikealla värisävyllä varustettuja loisteputkia tavallisista kaupoista. Tai siis sellaista, joka olisi oikealla värisävyllä, mutta jota myös ihminen pystyisi katsomaan.
SUNNUNTAINA OLI CHILIEN JA HAMIK-PAPRIKOIDEN KOULU
Päätin siirtää kaikki chilit uusiin ruukkuihin. Niitähän minulla on kaksi lajia, sitä helpointa Annuum-sorttia. 10 taimea yhden tähden chilejä ja kaksi aavistuksen tulisempaa kahden tähden chiliä. Ne ovat kasvaneet aika mukavasti papaerikahvikipoissa, mutta nyt huomasin, että niiden väri on muuttunut vaaleanvihreäksi. Se tarkoittaa ilmeisesti, että taimimulta ei ole niille enää tarpeeksi ytyä. Niinpä kastelin ne koulimisen jälkeen oikein laimealla lannoitteella. Katsotaan, toivottavasti eivät saa slaagia.
Paprikat koulin myös omiin pahvikuppeihinsa, sillä ne olivat venähtäneet liikaa pituutta ja muutenkin pikkukuppi näytti niille ahtaalta. Ainahan sanotaan, että ennen koulimista pitää kastella multa hyvin, että juuret irtoavat helposti. Olin ottanut tämän liiankin kirjaimellisesti, mutta täysin tietämättä asiasta. Olin kastellut paprikoita aivan liikaa ja multa oli todella märkää. Niin märkää, että osa pahvikuppien pohjissa olevista rei'istä oli kerännyt hometta reikien ulkopuolelle. Okkei, iisimmin kastelun kanssa!
Koulin sunnuntaina chilit ja laitoin ne litran kokoisiin astioihin. Päätin nyt sitten testata kookoskuitua kasvualustana ja laitoin puolet chileistäni kookoskuituun kasvamaan. Kookoskuitu näkyy selvästi ruukuissa ja on ruskeampaa kuin multa.
Suurin chilini pääsi Airpottiin. Ruukku on vielä aivan liian iso, mutta en oikein ole päässyt kiinni siihen, miksi iso ruukku on koulintavaiheessa huono juttu, joten sinne meni. Toisen samankokoisen chilin laitoin tavalliseen isompaan ruukkuun. Keväällä sitten näkee, onko juuristossa eroja.
Kanelibasilikat yrittävät ilmeisesti viestiä minulle, että ne pitäisi siirtää isompiin ruukkuihin. Ne kasvavat hienoa vauhtia, mutta tänään en jaksanut etsiä niille uutta kotia.Niin paljon kaikkea uutta ja mielenkiintoista koitettavaa! Onneksi kevät etenee ja kuukauden päästä ollaan jo oikeasti tosi pitkällä. Olen luvannut itselleni, että lisää tomaatteja sun muita saa laittaa itämään vasta maaliskuussa. Joten nyt täytyy keskittyä jo kylvettyihin tyyppeihin!
_______________
Seuraa Saaristopuutarhaa:
Ei kommentteja