Karviaisten istutus ja porkkanoiden syyskylvö


Kävin poimimassa loput porkkanat pois istutuslaatikosta ja päätin kokeilla ensi kertaa syyskylvöjä. Porkkanan kaveriksi laitoin pinaattia. Pikkupentu seurasi tarkasti mitä laatikoissa tapahtuu.

Tein laatikkoon pienet kohorivit, jotta keväällä lumen sulaessa siementä eivät jäisi lillumaan lätäköihin. Aion istuttaa tänä syksynä vielä ainakin palsternakkaa ja lisää porkkanoita. Katsotaan kuinka monta laatikkoa saan valmiiksi istutusta ja syyskylvöjen testausta varten. Fiilis tässä ensimmäisessä syyskylvössäni oli mukavan kiireetön. Suosittelen!

Porkkanoita poimiessa huomasin, että porkkanakärpänen oli tehnyt tuhojaan useammassakin porkkanassa. Minulla oli ollut samassa laatikossa edellisenäkin vuonna porkkanat. Kasvatin myös viereisessä laatikossa porkkanoita, ensimmäistä kertaa tänä kesänä ja siellä porkkanakärpäsen jäljet olivat minimaalisia. Johtopäätöksenä täytenää porkkanoiden laatikkoa vaihtaa joka ikinen kesä, edes yhtä laatikkoa eteenpäin.

Kohorivit odottamassa kylvöä.
Onko täällä jotain syötävää?? Ehkä ensi vuonna.

Tämä roisto ei odottanut ensi kesää, vaan löysin sen laatikosta syömästä poisnakattuja porkkanoita.

HINNONMÄEN KELTAISET MULTIIN

Ostin muutaman Hinnonmäen keltaisen karviaismarjan, joita minulla ei ole aikaisemmin ollut. En ole itse asiassa varma olenko koskaan syönyt keltaisia karviaismarjoja, joten odotan satomaistelua innolla!

Takapihamme on muuta tonttia matalammalla ja syksyisin sinne saattaa nousta merivesi. Ensimmäisenä kesänä ostinkin innokkaasti kuusi marjapensasta ja istutuin ne takapihalle. Juuri ennen talvea vesi nousi todella korkealle ja jäätyi heti perään. Niinpä marjapensaani olivat 15 senttiä jään alla. Niiden ympärillä olisi voinut luistella. Ymmärrettävästi heitin seuraavan kesän satotoiveet kankkulan kaivoon, mutta pensaat pysyivät kuitenkin juuri ja juuri hengissä yhtä lukuunottamatta.

Nyt päätin ottaa uudestaan riskin takapihan kanssa, mutta tällä kertaa nostaa maata jonkin verran ylöspäin. Kaivoin ensimmäiselle Hinnonmäen keltaiselle kuopan hietaiseen savimaahamme korkeimpaan kohtaan ja täytin sitä kompostilla, maalla ja Kekkilällä. Sitten hain avuksi istutushommissa vähän epätavallisen työkalun, eli vatupassin. Seuraavan pensaan paikka oli 20 cm matalammalla kuin ensimmäisen, joten maata sai nostaa urakalla. Ja pitäähän asioiden olla vaaterissa!

Kukaan hullu ei jaksa roudata saareen niin paljon multaa, että pensaat saisi samalle tasolle. Ratkaisu ongelmaan löytyi 10 metrin päästä. Rantaan oli kerääntynyt kaislaa, jota kärräsin pensaiden väliin ja ympärille. Kaislan maatuminen kestää varmaan tovin, minkä vuoksi toinen pensas sai ympärilleen kunnon satsin kekkilää. Pelkkä kaisla on aika ruman näköistä ja onneksi rantaan on huuhtoutunut myös levää, johon on sekoittunut lehtiä ja havunneulasia. Ne olivat todella märkiä ja osittain vedessä. Maatumisprosessi oli lähes käynnissä, joten se vaikutti oivalliselta seokselta päällimmäiseksi kerrokseksi!


Vatupassi ilmoitti, että pensaiden välillä on korkeuseroa noin 20 senttiä. 

Onneksi rannalta löytyy kaislaa ja levää maan kohottamiseksi. 
Alle kaislakerros ja päälle levän ja lehtien sekoitusta. Pikkupentu tuli tarkistamaan työn jäljen.

5 kommenttia

  1. Mikä lutunen pentu! Vaikea olisi raatsia tuota pois siirtää, vaikka olisi minkälaista tuhoa tekemässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pentu on kyllä superihana! Ja taidetaan vähän lelliä sitä tällä hetkellä.... <3 Jotenkin se on niin suloinen, että saa vähän erivapauksia! Onneksi ei vielä ole hirveästi testaillut pensaita ja muuta!

      Poista
  2. Söpö pentu! Yhtenä vuonna palsternakka siemensi kasvimaalle ja keväällä taimia oli vaikka millä mitalla. Näköjään tykkäsi "syyskylvöstä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista tuo automaattinen syyskylvö! Ajattelin kokeilla vähän useammankin kasvin syyskylvöä, koska se tuntui ainakin tuon yhden laatikon kohdalla mukavan kiireettömältä. Katsotaan miten etenee! :)

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista