Lehtikaalin kuivatus hyötykasvikuivurilla



Lankesin tietenkin mainokseen. Olen kyllä aina ajatellut hommata hyötykasvikuivurin, mutta vasta sitten, kun pihalla kasvaa isoja omenapuita, joiden sato on niin runsasta, ettei syödä ehdi. No sitten tuli black friday. Ja verkkokauppa.comissa oli tarjouksessa hyötykasvikuivuri 69e ja ovh 199e. Googlettelin kokemuksia laitteesta ja koska ne vaikuttivat hyviltä, päätin laittaa tilauksen eteenpäin. Lisäksi kasvimaalla oli juuri sopivasti lehtikaaleja, jotka pitäisi ehtiä säilöä ennen pakkasia. Kuivattaminen tuntui juuri sopivalta tavalta saada lehtikaalet talteen, sillä pakkanen oli jo täynnä marjoja.


Hyötykasvikuivain saapuu vihdoin!

Kuvittelin saavani Strömen kuivurin samantien black friday-viikonloppuna, mutta se oli turha luulo. Kuivuria oli myyty enemmän kuin varastossa oli kappaleita, joten odotin omaani seuraavan viikon puoleen väliin. Se oli vähän harmi, sillä saarelle laskeutui pakkanen ja pelkäsin lehtikaalieni ottavan siipeensä pakkasesta. Näin ei onneksi käynyt, valtaosa puskista oli oikein hyviä, mutta palmukaalit näyttivät vähän kärsineiltä.

Kuinka lehtikaalit kuivataan?

Siinäpä kysymys, johon sain hetken etsiä vastausta. Strömen ohjekirjassa ei mainita suoraan lehtikaalia, mutta suositellaan 56 asteen lämpötilaa tämän tyyppisten kasvien kuivattamiseen. Muualla taas sanotaan, että se on liian kuuma lämpötila. Ylipäätään törmäsin siihen, että Strömen ohjeissa on järjestään kovemmat lämpötilat kuin vaikkapa kilpailijan ohjeissa. Jäin miettimään, että onkohan tässä laitteessa jotain minkä vuoksi sitä käyttäessä pitäisi pitää kovempaa lämpötilaa? Lähdin kuitenkin liikkeelle 50 asteesta, jota suositeltiin ainakin tässä Sauvajyväsen blogissa.







Lavuaarillinen lehtikaalia odotti riipimistä ja kuivaamista.

Virhe numero 1

Kävin läpi lehtikaalien lehdet ja kelpuutin mukaan terveennäköiset lehdet. Kesäisin lehtikaalin rosoisita lehdistä löytyy lähes aina kaalimatoja, mutta pakkanen oli hoitanut ötökkäongelmat. Hyvä sadonkorjuuajankohta siis! Isommat lehtiruodit jätin väliin, sillä ajattelin harjoitella ekan kuivatuksen vähän pienemmällä vaikeuskertoimella, kun kuivatettava tavara olisi suurinpiirtein saman paksuista.

Sitten siihen virheeseen. Pohdin kuinka paljon kuivurin tarjottimelle voisi laittaa tavaraa. "Jos tämä mahtuu, niin varmasti tuokin mahtuu ja tämä kanssa, ja onhan tuossakin tyhjä väli." Ilmeisesti lehtikaalia ei kannata laittaa tarjottimelle kerralla ihan näin paljon, sillä ilma ei pääse tehokkaasti kiertämään kaalien välissä.

Ei näin. Tässä muuten näkee Strömen kuivaimen yhden puolen, josta sitä ei ole kehuttu. Tarjottimen ritilävälit ovat tosi isot esimerkiksi marjojen kuivaamiseen. Asiaa voi korjata laittamalla ainakin alimman tarjottimen päälle leivinpaperin.


Virhe numero 2

Seuraava virheeni on suoraan jatkumoa ensimmäiselle. Strömessä on kymmenen tarjotinta. Laitoin ensin lehtikaalia vain joka toiselle hyllylle, jotta väleistä tulisi ilmavat. Sitten katsoin tiskialtaaseen, joka oli edelleen puolillaan kaalia. Päätin laittaa loputkin tarjottimet täyteen ja latasin kaikki 10 hyllyä täynnä lehtikaalia Strömen kitusiin.

No kannattiko? Ei kannattanut. Ei tapahtunut ihan kauhean paljon kuivumista. Lopulta otin pari hyllyä pois ilmavien välien saamiseksi. Sitten kun nämä kuivuivat pienemmiksi, yhdistelin tarjottimia ja sain lisää ilmatilaa. Alahyllyillä oli melko kauan useampi hylly tiheällä täytöllä (koska en tietenkään voinut ottaa niitä pois sieltä kuivurista), joten tuli todistettua, että nämä tiheässä olleet hyllyt todella kuivuivat h-i-t-a-a-m-m-i-n.

Neljä tarjotinlevyä paikallaan. Tällä lailla ilmavina lehtikaalit olisivat kuivuneet rivakammin. Kuvittele kuvaan kuusi hyllyä lisää, niin ymmärrät miksi kuivuminen ei ollut ihan optimaalista.


Lopputulos

No, monen tunnin jälkeen sain kuivia lehtikaaleja! En tiedä kuinka paljon aikaa tarkalleen meni, mutta aika paljon enemmän kuin ohjekirjassa kerrottiin. Olihan lämpötilakin toki pienempi aluksi, nostin senkin jossain kohtaa kuivaushommaa, vauhdittaakseni kuivumisen etenemistä. 

Lopulta sain kuitenkin kaksi pientä ja yhden ison purkin lehtikaalia! Isoon purkkiin jätin lehtikaalit isommiksi suikaleiksi, jos haluaisin käyttää niitä johonkin kokonaisina. Pikkupurkkien lehtikaalit murensin smoothieita varten pienemmiksi. 

Ekat kuivaustuotokset! Banaaniakin on yksi purkki, mutta siitä lisää toisella kertaa.



Seuraavaksi aion koittaa omenoiden kuivausta ja koitan maustaa osan kanelilla... Hauskaa kun on tällainen uusi juttu, mitä voi koittaa ja harjoitella! Vinkkejä saa laittaa tai linkkejä jos olet kirjoittanut kuivaamisesta. Luen niitä tosi mielelläni! 



 ______________

Seuraa Saaristopuutarhaa:

Facebook
Instagram

Ei kommentteja