Luumuja - vihdoinkin!


Istutin Sinikka-luumun ja sen kaveriksi Viktorian vuonna 2015. Viktroriasta en ole saanut luumun luumua ja Sinikasta pari maistiaista. Lisäksi olin istuttanut puut paikkaan, jonka eteläpuolelle rakentuikin meidän talo. Tätähän ei voinut tietää vielä neljä vuotta sitten. Oikeasti en tiennyt. Talon rakentaminen lähti aika nopeasti ajatuksesta realismiksi ja jouduin siirtämään neljä hedelmäpuuta sen tieltä muualle. Lapiokaivuuta oli siis tarpeeksi!

Olin aivan varma, että korkea talomme varjostaisi puita niin, että luumuilla ei olisi enää mitään saumaa kasvattaa hedelmiä. Niinpä en ole paljoa luumuja katsellut, saati sitten hoitanut. Ja kappas vain, muutama viikko sitten huomasin luumupuiden olevan sinisenä ja punaisena luumuista ja jopa nirppanokkaisemman tuntuinen Viktoria oli tehnyt oikein mukavasti syötävää!


Viktoriasta löytyi tuplaluumu. Nämä luumut olivat niiiin hyviä ja kivikin irtosi helposti hedelmälihasta.

Olisiko sitten kuitenkin niin, että talo suojasi enemmän tuulelta ja luumuille on riittänyt iltapäivän ja illan aurinko? Sen olen ainakin oppinut meidän saaripuutarhassamme, että tuuli on monelle kasville todella hankala kaveri. Kasvimailla se kuivattaa maan ja riepottelee satoa. Pensaita ja puita se piiskaa joskus raa-allakin kylmyydellä. Toinen vaihtoehto on, että puut tulivat nyt satoikään ja kaksi lämmintä kesää ovat tehneet niille optimaaliset olot. Seuraavat vuodet näyttävät jatkuuko luumujen virta!


Sinikasta löytyi todella paljon luumuja. Ainakin minun mittapuullani. 


Etelä on kuvassa etuoikealla ja itä etuvasemmalla. Sieltä on päässyt puhaltamaan merituuli, mutta eipä pääse enää. Jännä nähdä mitä tämä tarkoittaa jatkossa puiden kannalta. Ai niin se hoitamattomuus. Vähän päässyt rikkaruohot (-pensaat) ryöpsähtämään luumun juurella! Hups, korjataan!


Herkullista! 


Myönnän heti, etten ollut aivan tajunnut miten älyttömän hyviä luumut ovat. Olenhan minä niitä syönyt, mutta kun luumut kävi hakemasta omasta pihasta, niin huhhuh. Etenkin tuota Viktoriaa taisin syödä litran lähes siltä seisomalta kuin ne löysin. Seuraavaksi käyn nyhtämässä rikat pois luumuilta ja vielä ehkä ehtisi nakata syyslannoitetta perään. Keväällä aion antaa niille myös jotain spesiaalirakkautta. (Haha, toivottavasti en pilaa puita liiallisella "hoidolla"!) Ihanaa, kun pihasta löytyy jotain yllättävän hyvää, jonka kohdalta on jo heittänyt toivonsa!


______________

Seuraa Saaristopuutarhaa:

Facebook
Instagram


7 kommenttia

  1. Nyt on ollut hyvä luumuvuosi, meilläkin saatiin satoa ensimmäistä kertaa maistelua enemmän. Nimetön luumuni muistuttaa kovasti Victoriaa, maku oli fantastinen, miten luumu voikin olla niin makea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täytyy sanoa, että yllätyin miten hyvää tuo pkeltaunainen luumu oli! Ensi vuonna kyllä hellin tuota puuta luumujen toiveessa. Viktoria on ainakin vanha puulajike ja varmaan melko yleinen. Ehkä luumusi on tosiaan sama! 😊

      Poista
  2. Sinikka etenkin on hyvin satoisa luumu. Omani harmikseni menetin muutamia vuosia sitten. Nyt kokeilussa on keväällä istutettu Laatokan keltaluumu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aika kivalta näyttää tuo Laatokan Helmikin! Toivottavasti saat siitä pian maistiaiset! 👍👍😊

      Poista
  3. Ymmärrän niiin tuon innostuksen omista luumuista, luumusadolla on herkuteltu täälläkin :) Litra illassa on ollut ihan minimi.
    Joinakin vuosina saatiin maistiaiset Sinikasta, nyt kahtena perättäisenä vuotena myös punaluumua (jota en tiennyt meillä edes kasvavan syreenien vieressä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika ihana ihana ylläri saada tietämättään luumupuu! Tein sinikasta myös pienen määrän hilloa, kun luumut alkoivat kypsyä vähän liian pitkälle. Aika kipakkaa, mutta ihanaa jugurtin ja myslin kanssa! 🤩

      Poista