Huhtikuun kevään merkit




Sain riemastuttavan haasteen Maatiaiskanasen elämää-blogista. Olen yleensä vähän laiska vastailemaan haasteisiin, mutta tässä haasteessa hypätään huhtikuuhun ja pohditaan viisi itselle tärkeintä kevään merkkiä. Olen juuri toipumassa muutaman päivän kuumeesta, joten sukellus huhtikuisiin kuviin on tuntuntu aika mukavalta. (Tai siis toivottavasti olen toipumassa, näin luulin eilenkin ja sitten kuume taas pomppasi ylöspäin.)


1. Jäät lähtevät huhtikuun alussa


Huhtikuun alussa jäät alkavat hapertua ja päivittäisiin rutiineihin alkaa kuulua jään paksuuden ja laadun tarkkailu. Jää voi olla paksua, mutta se muuttuu pillijääksi, jolloin paksukin jää voi pettää jalan tai kelkan alla. Busterin tiputtaminen jäihin ja sen jälkeen jäiden lähtö on kaikista merkittävin kevään merkki. Siinä on jotain symbolista, oikea talvi alkaa jäiden tulosta ja oikea kevät niiden lähdöstä. Jäät vaikuttavat meillä myös tosi merkittävästi liikkumiseen, minkä vuoksi asiaa tulee tarkkailtua paljon.









Viimeiset jään ylitykset kelkalla. Jäästä näkee, että ses on märkää ja tummaa, jolloin se alkaa olla heikkoa.

Buster saadaan veteen huhtikuun alussa. Sillä pystyy ajamaan railon mantereelle, jota käytetään liikkumiseen jäiden lähtöön asti.




 Edellisenä päivänä kuljimme kelkalla, jonka jäljet näkyvät tässä. Nyt mentiin jo veneellä. Tätä on joskus hurja ajatella, miten se jää vielä eilen kestikin! 




Sompa katsoo innoissaan milloin päästään perille!



2. Esikasvatukset valtaavat asunnon


Olohuoneen ikkunan (tai no, mökkimme ainoan ison ikkunan) eteen alkaa huhtikuussa kasaantua huomattava määrä taimia. Osa on vielä pieniä, mutta chileillä ja tomaateilla alkaa olla kokoa. Tänä vuonna pääsen ensimmäistä kertaa siirtämään taimet kasvihuoneeseen jo vähän aikaisemmin. Toivon, että huhtikuussa osa taimistani majailee kasvihuoneessa.









Mustajuuren pikkuruiset alut ovat hauskannäköisiä.

Isoimmat tomaatintaimet ovat huhtikuun lopussa jo hyvässä vauhdissa. Viime vuonna lämmitin minikasvihuonettani, jotta isoimmat taimet pääsivät auringonvaloon varaston kasvilampun alta.


3. Raparperin lehdet alkavat nousta pintaan

Huhtikuussa täytyy käydä lähes joka päivä kahisuttamassa merilevää raparperilaatikolla ja voi sitä riemua, kun ensimmäiset lehdet pilkistävät maasta! Huomasin, että raparperi lähti kasvamaan tänä vuonna todella hyvin, kun pidin laatikon päällä kantta.











4. Ensimmäiset siemenet avomaalle kasvulaatikoihin

 Huhtikuu on hieman aikaista kylvää siemeniä, mutta jotain on pakko päästä viljelemään! Niinpä laitan yleensä muutamia siemeniä mahdollisimman aikaisin maahan.







 Ensimmäisenä kylvän pinaatinsiemenet ja porkkanat.

Huhtikuussa myös kaalin taimet pääsevät kasvulaatikkoon.


Taimille vielä kansi päälle ja ne lähtivät hiljalleen kasvuun.


5. Krookukset ja helmililjat

Pihaltamme löytyy helmililjoja ja krookuksia vähän mistä sattuu. Ne ovat tainneet vuosien saatossa siirtyä myyrien tai minkä vain mukana aivan uusiin paikkoihin. Niinpä ne tupsahtavat esiin mitä yllättävimmissä paikoissa. Aina kun huomaan jostakin pilkistävän krookuksen, kääntyy suuni hymyyn.





Kaksi krookusta tupsahti esiin.

Apua, en muista enää tämän kasvin nimeä! Olen sen kysynyt ainakin kolme kertaa Jaakon äidiltä ja kerran blogissakin. Kevään merkki se kuitenkin on! :)



Haastan mukaan kolme blogia:
  • Oli aika
  • Kasvin paikka
  • Savea ja Papuja

Mutta koska on niin kovin vaikea valita vain kolme blogia, niin tähän voi tarttua kyllä ihan vapaasti! Olisi mukava lukea teidän fiiliksiä kevään tärkeimmistä merkeistä. Ja voin luvata, että kuvia oli mukava selailla!


Haasteen säännöt:

1. Tee postaus, ja kerro mistä haasteen sait
2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.
3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia.

______________

Seuraa Saaristopuutarhaa:













9 kommenttia

  1. Ihania kevään merkkejä. Itse olen tosi arka jäällä liikkuja, joten voisi olla etten olisi ihan hetkeen mennyt niille jäille, jossa te kuljitte vielä "eilen" :D Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdin kommentoida, että meillä on pelastautumispuvut. Eli jos tippuisi jäihin, niin hypotermia ei iske kovin nopeasti. Kunhan puku on ehjä. Mutta jännittää se silti! 😀

      Poista
  2. Jäillä liikkuminen on taito- ja vähän tuurilajikin. Tuo varmasti jännitystä elämään. Oli kiva löytää alkuun panemani haaste täältä - teillä on erilaiset olosuhteet ja siten omanlaiset kevään merkit! Ja tuo viimeinen kukka on idänsinililja eli scilla. Se on vaatimaton, kiitollinen ja nopea leviämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No scilla, tietenkin! Yritän muistaa sen nyt edes sinne huhtikuulle asti! 😀

      Varmaan hauska nähdä mihin kaikkialle oma haaste leviää ja tupsahtaa vastaan.

      Kävin muuten jouluna Raahessa ja oikein kaupunginosakiertueella! Nätin näköisiä puutaloalueita! 😊

      Poista
  3. Saaristossa joutuu konkreettisesti olemaan luonnon armoilla ja jäiden lähtö onkin varmasti se odotetuin kevään merkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sitä odotellessa! Tai no nyt odottelen ensin niutä kunnon pakkasia, jotta jäästä tulisi tatpeeksi hyvä! 😊

      Poista
  4. Ihania kuvia! Oli kiva lukea teidän keväästä saaristossa. Scillat on mun lempikukkia. Tähän pihaan ei ole tosin tullut niitä vielä laitettua, täytyykin ostaa ensi syksynä scillansipuleita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kevätkuvista tulee kyllä niin hyvälle mielelle... Ja oikeasti, huhtikuun alkuun on kaksi kuukautta. Se on ihan todella vähän. :)

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista