Meri jäätyy, jänöjussit saapuu!



Saaristopuutarhurina olen siitä onnellisessa asemassa, että meillä ei ole ainakaan kahtena viime vuotena ollut omia jänöjusseja. Peurat käyvät silloin tällöin uimareissulla saaressa ja popsivat puutarhoista yön pimeydessä makupaloja.

Niinpä sain olla laiska ja vältellä hedelmäpuiden suojaamista koko syksyn. Tämän viikon keskiviikkona meri sai lopullisesti jääpeitteen alleen ja kävelyllä huomasin saaressa pupun jäljet. Se oli hiippaillut saaren toisesta päästä meidän takapihalle asti, mutta ei ollut vielä löytänyt puita. Nyt pitäisi siis toimia vikkelästi!

Niinpä odottelin kolme päivää ja nyt lauantaina sain aikaiseksi verkottaa puut. Onneksi jänikset olivat pysyneet vielä poissa, vaikka minuun iskikin verkottamislaiskuus kylmillä pakkasilla...



 Tuplaverkot. Pienisilmäinen verkko on myyriä varten ja se menee noin 30-40cm maan alle, ulompi on sitten pitkäkorvia varten.















Näin on suit sait sukkelaan Moskovan päärynäomena suojattu!

Ja kuinkas kävikään. Verkko loppui tietenkin kesken, joten haimme rautakaupasta lisää tavaraa. Löysimme myös erittäin pätevän ahkion, jolla tavaroiden kuljettaminen maihin ja takaisin sujuu mukavasti. Jaakko pääsi vetojuhdaksi.
Nyt on verkotettu kaikki muut, paitsi kolme puuta, joista yhden tilalle voisin ottaa toisen lajikkeen, jos totta puhutaan. Mutta huomenna pistän niihin verkot kuitenkin. Katsotaan sitten keväällä saiko myyrät osansa ja minkä puun päättivät syödä!



2 kommenttia

  1. Täällä mantereelle rusakot ovat jokatalvinen riesa. Laitamme kauralyhteen omenapuuhun kiinni ja se jää verkon sisään, kun puuta ympäröi verkko. Rusakko käy sitten nojaamassa verkkoon, jotta yltää lyhteeseen... Pitäisikö laittaa rauta-aitaus? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ne taitavat olla aika kekseliäitä pitkäkorvia! Onneksi ei kuitenkaan ole paljoa peuroja, ne vaikuttavat todella hankalilta kavereilta puutarhan kannalta... :)

      Poista