Vadelmikko valmistuu




Tänä vuonna villivadelmat tekivät marjaa ja pääsin poimimaan jopa kaksi rasiaa marjoja pakkaseen. Olin myyty. Vadelmia pitää saada kasvamaan lisää! Villivadelmat ovat olleet aika kitukasvuisia ja tehneet marjoja ainoastaan tänä kesänä, joten päätin panostaa puutarhavadelmiin.

Valoisat istutuspaikat alkavat olla kortilla, sillä takapihamme, joka olisi valoisa, joutuu joskus syksyllä täysin meriveden alle. Tämä ominaisuus ei ole useinkaan kasvien mieleen... Joten päätin rakentaa vadelmikon vanhan kurtturuusu- ja syreenipensasrykelmän tilalle. Ison männyn juurelle.

Kurtturuusukasa. Niitä oli alunperin vielä paljon enemmänkin männyn ympärillä, muta osa on poistettu jo edellisenä syksynä.

Olen kuullut monia epäilyjä, että niinköhän on mitään järkeä laittaa pensaita kasvamaan jättimäisen männyn juurelle, koska mänty varastaisi ravinteet. En tiedä kuinka käy, mutta ajattelin, että männyn juuret ovat niin paljon syvemmällä, kuin vadelmien. Vadelmat istutetaan siis tuohon nykyisen nurmikon päälle. Joten minun järkeilyni mukaan ravinteet ja vesi menee ensin vadelmille ja vasta sitten männylle. Paikkaa puolusti sekin, että ihan lähellä ei ole villivadelmia, joista pääsisi leviämään tauteja. Joten, jos olen oikeassa, ensi vuonna minulla kasvaa upeat Ottawa-puutarhavadelmat. Tai ainakin vuosi sen jälkeen. Ellei myyrät tai jänöjussit päätä toisin. 

Ottawaan päädyin, koska se oli tarjouksessa, mutta vaikutti se lisäksi ihan järkevältä marjalta. Sen ostamisen jälkeen tutustuin Glen Amble-lajikkeeseen. Se on uudehko lajike Suomessa ja marjat ovat jättisuuria. Kuulostaa hyvältä minun korviini, joten pihalta täytyy löytää vielä toinenkin vadelmapaikka!



Puskien poistaminen avarsi mukavasti näkymiä! Päätin, että kolmen laudan verran olkoon tarpeeksi lisää maata. Paikka on pienessä "rinteessä", joten alimpia lautoja piti sitten vähän viistää. Nämä laudat ovat muuten palvelleet hyvin. Ensin mökissä harvalautoina, jotka purettiin remontin yhteydessä pois. Sitten venekatoksessa viime talvena ja nyt vadelmikon sivulautoina.



Laatikkoon istutin viisi Ottawan taimea sekä kaksi Lepaan Punainen karviaismarjapensasta. Muutama vadelmataimi mahtuu vielä. Laitoin taimille uutta multaa ja täytin laatikkoa rakkolevällä, jota meillä on rannassa.


Kun aloitin vadelmikon täyttämisen, oli merivesi alhaalla ja rannassa kehikon lähellä oli todella hyvä rakkoleväapaja. Ehdin täyttää vain taimien ympäriltä, kun merivesi nousi jälleen ja vei levät mennessään. Täytyy odotella seuraavaa korkeapainetta tai itätuulta, joka pakkaa veden pois Suomenlahdelta!

Ps. Kirjoitatko puutarhablogia ja haluaisit jakaa kirjoituksiasi muillekin lukijoille? Perustin facebookin ryhmän Puutarhablogit, jossa voit jakaa kaikki postauksesi. Puutarhablogeille on erilaisia listauksia, mutta en ole löytänyt aktiivista listausta, jossa näkisi helposti uusimpia postauksia. Ja täällä pääsee myös pienet blogit valokeilaan. Tervetuloa mukaan tuomaan oman blogisi kirjoitukset myös muille luettavaksi!

3 kommenttia

  1. Ihanan merinen tuo ensimmäinen kuva! Meillä vadelmat ovat aika lähellä koivuja. Kesän alussa penkki näytti onnettomalta, mutta loppukesästä se oli jo tuuhea. Marjaakin tuli, vaikka ei ollut mikään huippuvuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvälle, ehkä nämä selviävät männyn juuressa... Aika surkealta näyttää tuokin, kun on muutama varsi sojottamassa maasta. Mutta eiköhän se siitä parin vuoden sisällä, kun versot pääsevät leviämään! :)

      Poista
  2. Mielenkiintoista seurata kasvatuksiasi siellä I vyöhykkeellä.
    Blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista