Puutarhurin dagen efter



Saaren pääpuutarhuri (elikkäs minä) kävi eilen juhlimassa kaupungissa työpaikan pikkujouluja. Juhlat olivat erittäin onnistuneet! Ensin kävimme syömässä ja lopulta tanssimme pitkälle yöhön, nauroimme niin, että ääni oli käheä seuraavana päivänä ja tulihan siinä pari gt:täkin juotua. Kotimatkalla korkkarit alkoivat jo todella painaa. Olin vähällä pyörtyä kateudesta, kun ystäväni kaivoi laukustaan ravintolan ulkopuolella ihanan pehmeän näköiset ulkokengät ja vaihtoi ne jalkaansa. Teimme treffit rantaan Jaakon kanssa, joka sitten ajoi minut Busterilla saareen. Muutama lasi vettä ja nukkumaan. Kello olikin jo neljä, joten oli oikein hyvä aika vaipua uneen.



Kukkasipulien istutus ensikertalaiselta

Kuulostelin aamulla oloani ja sehän oli yllättävän hyvä. Pieni väsymys oli kuitenkin loistava syy hitaaseen aamuun ja niinpä kömmin aamupalan jälkeen takaisin sänkyyn lukemaan Ruukkupuutarha-kirjaa ja sain sieltä sekä ohjeen että muistutuksen kukkasipulien istuttamisesta. Ostin ehkä viikko sitten Plantagenista pari kukkasipulipussia, sillä ne olivat erittäin halpoja. Päätin, että päivän puutarhatyö olisi istuttaa nämä sipulit.

Ulkona vinkui tuuli niin että pipo meinasi lentää päästä, mutta kasvihuoneella oli rauhallista. Ihana paikka! Voi puuhailla pieniä istutusjuttuja ja nauttia valosta ilman että joutuu ottamaan niskaansa syksyn vähemmän mairittelevan säätilan.


Kasvihuone, kivikangas
Vielä pari päivää sitten kasvihuone kylpi valossa. Nyt se toimi hyvänä suojana tuulta vastaan.

Kukkasipulit, borderterrieri
Ostin tummia tulppaaneita, sekä sipulisekoituksen, josta peurat eivät pidä. Katsotaan!


Tulppaanit istutuin laatikkoon, jossa on kauniin harmaa laudoitus. Ajattelin, että tumman violetti väri istuisi hyvin yhteen harmaan kanssa.


Hmmm... Kirjan ohjeessa sanottiin, että sipulit voi istuttaa tiheästi, mutta ne eivät saisi koskettaa toisiaan. No eivät nämä ihan kosketa toisiaan, mutta mutta... ovathan ne aika tiheästi. Jälkikäteen ajatellen sotilaalliset rivit ei välttämättä olleet paras ratkaisu. Tässä huomaa, että olen hyötykasvipuutarhuri!


Lopuksi laitoin laatikon päälle syksyllä poimittuja vaahteran lehtiä. Apulaispuutarhuri kävi tarkistamassa lopputulosta.


Peura-sipulit istutin isoon peltiseen saaviin. 


Mukana oli kuutta eri lajiketta, joista en lopulta tiennyt ollenkaan mikä sipuli on minkäkin kasvin. Jännä nähdä minkälainen asetelma saavista nouseee keväällä! Vai nouseeko mikään, kun istutus on näin myöhässä.

Puutarhurin palkinto

En voi väittää, että päivän puutarhatyöni olisi ollat kovinkaan iso uurastus, mutta tämä pienikin hetki oli mukava ja ehkä juuri sopiva annos juhlien jälkeiselle päivälle. En ollut tajunnutkaan miten paljon olen kaivannut luontoa ja kasveja ympärilleni sinä aikana kun asuimme Lauttasaaressa evakossa. Muutimme pois saaresta vähän yli kuukaudeksi pois raksamiesten tieltä. He muuttivat saareen tekemään talomme perustuksia. (Jännittävää!) 

Ennen pimeän laskeutumista lähdimme Jaakon kanssa veneellä saaristokaupalle syömään. Siellä on yleensä herkullinen keittolounas ja päätimme päästä helpolla ruoan suhteen tänään. Lopuksi vielä kiersimme Suvisaariston veneellä juuri ennen hämärän tuloa. Aah, ihana päivä, juuri sopivan rauhallinen.

Kalakeittoa! Jaa-a, taitaa siinä katseessa vähän näkyä eilispäivän juhlat!


Jälkkäri pitää olla!


Paatista köydet irti ja menoksi, kotia kohti!



______________

Seuraa Saaristopuutarhaa:






4 kommenttia

  1. Kiva, että juhlat olivat onnistuneet, eikä seuraavana päivänä ollut hirveän huono olo. Keväälle on nyt kivaa odoteltavaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Hauska nähdä kuinka moni sipuli lähtee kasvamaan myöhäisestä ajankohdasta huolimatta! 😊

      Poista
  2. Pienet puutarhahommat piristävät kummasti väsynyttä puutarhuria 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä niin totta! Ja tulee edes pieni olo aikaansaamisesta! :)

      Poista